Haastava käytös kuormittaa sekä lasta että aikuista, mutta usein vasta aikuisen oppimat taidot tuovat arkeen pysyvän muutoksen. Tässä artikkelissa avaamme, miksi haastavan käytöksen hallinnan opettelu kannattaa ja mitä hyötyjä se tuo perheille, jotka elävät jatkuvan kuormituksen keskellä.

Kannattaako haastavan käytöksen hallinnan opettelusta maksaa?

Onko kaikki vain turhaa? Eikö lapsen pitäisi vain käyttäytyä kuten kuuluu?

Näitä kysymyksiä olemme kuulleet usein sekä vanhemmilta että ammattilaisilta.

Kun lapsen tai nuoren käytös kuormittaa pitkään, moni aikuinen on jo valmiiksi väsynyt ja turhautunut. Silloin voi tuntua kohtuuttomalta, että aikuisen pitäisi itse opetella uusia taitoja ja vielä maksaa siitä, varsinkin kun ongelma näyttää olevan lapsessa. Mutta juuri näin muutos yleensä alkaa.  

Mitä haastava käytös oikeastaan on?

Haastava käytös ei näytä samanlaiselta kaikissa perheissä. Joillekin se on tottelemattomuutta, räjähtelyä ja rumaa kieltä. Toisille se on jumiutumista, lukkiutumista tai yhteyden kadottamista lapseen.

Haastavaksi käytöksen tekee vasta se, että se herättää tunteita, joita on raskas kantaa: avuttomuutta, keinottomuutta, epävarmuutta ja pelkoa. Kun tällaiset tunteet täyttävät arkea, katoaa sekä aikuiselta että lapselta turvan ja selkeyden kokemukset.

Pienetkin onnistumiset vahvistavat vanhemman tunnetta: "Minä pystyn vaikuttamaan tähän."

Aikuiset ovat vuosien aikana kokeilleet lukemattomia keinoja. Joskus ne toimivat hetken, mutta usein palataan takaisin samaan tilanteeseen. Joskus keinot voivat jopa pahentaa tilannetta.

Tilanne kuormittaa koko perhettä: vanhempien välit kiristyvät, usein ollaan erimielisiä siitä, miten tilanteeseen kannattaisi suhtautua. Sisaruksilla on usein kokemus syrjään jäämisestä. Kaikkien jaksaminen on koetuksella kotona, ja myös kodin ulkopuolella. 

Mitä on haastavan käytöksen hallinta, ja mitä se ei ole?

Haastavan käytöksen hallinta ei ole pelkästään "temppujen" opettelua tai nopeita ratkaisuja, joilla lapsi saadaan tottelemaan. Se koostuu kolmesta osa-alueesta:

1. taustasyiden ymmärtäminen

Käytös ei synny tyhjästä. Sen takana on aina tarve: kuormitus tai puuttuvia taitoja. Kun aikuinen oppii ymmärtämään taustalla olevat tarpeet, turhautuminen vähenee ja muutoksia on helpompi tehdä.

2. aikuisen omien säätelytaitojen vahvistaminen

Lapsi ei pysty säätelemään tunteitaan ja käytöstään yksin. Kun aikuisen säätelytaidot vahvistuvat, voi hän paremmin auttaa lasta säätelyssä. Taitojen vahvistaminen ei aina ole helppoa, mutta se tukee koko perhettä.

3. johdonmukaisten, turvallisten keinojen opettelu

Aikuisten on tärkeä oppia menetelmiä, joiden kautta ennaltaehkäistään haasteita, asetetaan rajoja ja ylläpidetään yhteyttä lapseen myös vaikeina hetkinä.

Työskentelytapamme pohjautuu AVEKKI-menetelmiin, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja neuropsykiatriseen ohjaamiseen.  

Milloin ei kannata harjoitella haastavan käytöksen hallintaa?

Jos perheessä ajatellaan, että käytös on yksin lapsen ongelma, eikä omaa toimintaa haluta lainkaan arvioida, ei tämä työskentelytapa toimi. Silloin on parempi alkuun keskittyä oman jaksamisen tukemiseen.

Jos perheen voimavarat ovat aivan lopussa, voi uuden opettelu tuntua mahdottomalta. Silloin apua kannattaa hakea ensin esimerkiksi oman hyvinvointialueen lapsiperhepalvelujen kautta, jotta arkea saadaan rauhoittumaan. 

Mistä oikeastaan maksaa, kun maksaa haastavan käytöksen hallinnan opettelusta?

Perheet eivät maksa yksittäisistä menetelmistä. He maksavat arjessa näkyvistä muutoksista:

• Rauhallisempi arki: hallintataidot parantavat perheen ilmapiiriä. Kotona on kaikilla helpompi ja turvallisempi olla.

• Vanhemman voimavarojen vahvistuminen: onnistumiset kasvattavat luottamusta omiin taitoihin. Kun vanhempi huomaa pystyvänsä vaikuttamaan tilanteisiin, avuttomuuden tilalle tulee kokemus hallinnasta. Ja toivo siitä, että asiat kyllä järjestyvät.

• Lapsen taitojen kehittyminen: turvallinen ja ennakoitava ympäristö mahdollistaa sen, että lapsi pystyy harjoittelemaan uusia taitoja kotona, koulussa, harrastuksissa ja kaverisuhteissa.

• Vanhempien välisen yhteistyön paraneminen: yhteinen ymmärrys vähentää ristiriitoja ja tukee arjen jakamisessa. On helpompi tukea toista, kun suunta on sama.

• Perheen koossa pysyminen: pitkittyneet vaikeudet lisäävät eron riskiä. Kun arki rauhoittuu, on helpompi löytää uudestaan arvostus omaa perhettä kohtaan ja nähdä se, mikä on juuri omalle perheelle tärkeää. 

Muuttuuko kaikki heti?

Ei muutu. Näitä taitoja ei voi oppia yhdessä tapaamisessa. Pieniä muutoksia alkaa kuitenkin näkyä usein jo nopeasti. Näitä ovat onnistumisen ja yhteyden kokemukset, vähenevät räjähdykset, pelon helpottaminen ja palautumisen nopeutuminen.Koko matka on pitkä ja vaatii harjoittelua. Mutta jokainen askel vie kohti rauhallisempaa arkea.

Kun tilanteet rauhoittuvat, moni perhe löytää takaisin toistensa luo.

Lopuksi

Haastavan käytöksen hallinnan opettelu ei ole turhaa. Siitä maksettu hinta on sijoitus perheen rauhaan, vanhempien voimavaroihin, lapsen kehitykseen ja siihen, että koti tuntuu taas kodilta.Kanssamme perheenne ei jää yksin, yhdessä mahdollistamme muutoksen. 

Heräsikö ajatuksia?

Jos tämä artikkeli herätti sinussa ajatuksia tai kysymyksiä, sinun ei tarvitse jäädä asian kanssa yksin. Voit aina olla meihin yhteydessä info@mindnova.fi, niin katsotaan yhdessä teille sopiva tapa saada tukea.

Jos koet, että joku toinenkin voisi hyötyä tästä, voit jakaa artikkelin helposti näillä painikkeilla.