Lapsi ei voi yksin kantaa muutosta: hän tarvitsee aikuisen rinnalleen oppimaan, harjoittelemaan ja rakentamaan turvaa. Kun ymmärrys ja yhteistyö kasvavat, myös arki alkaa vähitellen muuttua. 

Miksi minun pitää vanhempana osallistua lapseni nepsy-valmennuksen tapaamisiin?

Tämä on yksi kysymyksistä, joita olemme kuulleet usein. Vanhemman on joskus vaikea hahmottaa, miksi hänen on tärkeä osallistua, vaikka lapsihan on se, joka saa valmennusta. Tässä artikkelissa avaamme sitä, miksi vanhemman mukanaolo on olennainen osa muutosta.

Jännitys uuden aloittamisessa 

Moni lapsi kokee jännitystä, joskus jopa pelkoa, vastaanotolle tulemisessa. Toisinaan lasta ei yksinkertaisesti huvita tulla. Vanhemmasta tämä näyttää välinpitämättömyydeltä tai vastustukselta. Joskus lapsella on aiempia ikäviä kokemuksia työskentelystä aikuisten kanssa, sellaiset ovat voineet jättää jäljen.

Vanhemman läsnäolo tuo turvaa

Kuten eräs lapsi sanoi ensimmäisellä tapaamisella:

"Teki varmaan alatte heti dissaamaan mua".

Vanhemman läsnäolo tuo silloin turvaa. Ja me ohjaamme keskustelua niin, että siitä syntyy lapselle turvallinen kokemus; vanhemman ei tarvitse yksin kantaa siitä vastuuta. 

Lapsi tarvitsee lainaksi aikuisen säätelytaitoja 

Mitä nuorempi lapsi on, tai mitä enemmän hänellä on neuropsykiatrisia piirteitä, sitä enemmän hän tarvitsee apua vanhemmilta tunteiden ja käytöksen säätelyssä. Kun lapsi tarvitsee nepsyvalmennusta, hallintataidot kehittyvät usein hitaammin kuin ikätasoisesti oletetaan. Jos muutoksen teko jää lapsen vastuulle, se ei todennäköisesti tapahdu.

Lapset, ja usein nuoretkin, tekevät valintoja mielihyväperiaatteella.

Kuten eräs nuori sanoi:

"Mä en haluu mennä noin aikasin nukkumaan, mulle riittää ihan hyvin kuus tuntia unta".

Vanhemman tehtävä on auttaa lasta harjoittelemaan, vaikka se ei lapsen mielestä ole aina kivaa. Aikuinen pitää suunnan oikeana, kun lapsi vielä harjoittelee. 

Kun lapsen haasteet koskettavat koko perhettä 

Nepsylapsen haasteet eivät ole vain hänen omiaan, ne vaikuttavat koko perheeseen. Vanhemmat ovat usein väsyneitä, turhautuneita ja kokevat riittämättömyyttä. Sisarukset saattavat kokea jäävänsä varjoon tai kokea turvattomuutta. Ja nepsylapsi puolestaan voi kokea, ettei häntä ymmärretä tai että häntä kohdellaan epäreilusti.

Siksi työskentelemme aina niin, että vanhemmat saavat ymmärrystä ja keinoja arkeen. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, mutta joskus tarvitaan uutta näkökulmaa siihen, miten neuropsykiatriset piirteet näkyvät ja vaikuttavat arjessa. Kun vanhempien ymmärrys ja taidot kasvavat, myös arki alkaa muuttua. Jos työskentelisimme vain lapsen kanssa, jäisi muutos vaillinaiseksi ja vanhemmasta voi tuntua, ettei mikään auta, vaikka lapsi saa tukea.  

Yhteinen tavoite: toimivampi arki

Meidän tavoitteemme nepsyvalmennuksessa on aina sama: että arki olisi helpompaa ja selkeämpi sekä lapselle että vanhemmalle. Siksi valmennus rakennetaan yhdessä – niin, että se tuntuu teidän perheellenne mahdolliselta ja turvalliselta.

Joskus aloitamme työskentelyn vanhempien kanssa, joskus koko perhe on mukana ensimmäisellä käynnillä. Yhdessä sovimme, milloin lapsi tarvitsee omaa aikaa ja milloin yhteiset tapaamiset vievät parhaiten eteenpäin.

Kun ymmärrys ja yhteistyö kasvavat, myös arki alkaa vähitellen muuttua. Muutos syntyy pienistä asioista, askelista jotka tuntuvat teille oikeilta. Ja niiden äärellä me kuljemme teidän rinnallanne.

Heräsikö ajatuksia?

Jos tämä artikkeli herätti sinussa ajatuksia tai kysymyksiä, sinun ei tarvitse jäädä asian kanssa yksin. Voit aina olla meihin yhteydessä info@mindnova.fi, niin katsotaan yhdessä teille sopiva tapa saada tukea.

Jos koet, että joku toinenkin voisi hyötyä tästä, voit jakaa artikkelin helposti näillä painikkeilla.